Itsekritiin puutteesta kärsivät – maailman vainotuin ihmisryhmä Maailmassa on miljoonia ihmisiä, jotka kärsivät itsekritiikin puutteesta. Suurin osa heistä joutuu ongelmansa vuoksi kohtaamaan syrjintää ja vainoja päivittäin, useissa maissa jopa lainsäädännön ja valtamedian taholta. Vainojen uhrien on monesti vaikeaa puhua kokemastaan ajojahdista ja saada ääntänsä kuuluviin, koska ihmisten reaktiot koetaan usein syyllistävinä. Seuraavassa on kerätty joitakin itsekritiikin puutteesta kärsivien ihmisten kokemuksia: Juho, 19 valmistui viime vuonna ammattikoulusta kokiksi, mutta syrjinnän takia töitä ei ole kuulunut. ”Työhaastattelu saattaa mennä tosi hyvin, mutta aina siinä vaiheessa kun kerron tuntevani seksuaalista vetoa antropomorfisiin eläimiin työhaastattelija päättää haastattelun ja kertoo ottavansa myöhemmin yhteyttä.” Juho kertoo. Koko ammattikoulun ajan hän joutui kokemaan kiusaamista ja syrjintää housuistaan roikkuvan ketunhännän takia. ”Tämä on kuin uusi holokausti” valittelee hän. Jarno, 39 vietti normaalia perhe-elämää vaimonsa ja kahden pienen lapsensa kanssa. Koko avioliiton ajan hän vältteli rakkaudenosoituksia ja hellyyttä, muistaen päivittäin saarnata miten asioiden hänen kotonaan tulisi olla. ”Koskaan en kohdellut häntä huonosti” kertoo Jarno. Perheonni kuitenkin särkyi, kun syrjivän lainsäädännön voimin vaimo otti avioeron. ”Koko järjestelmä on rakennettu miehiä syrjiväksi. Täällä nainen voi noin vain tuhota perheensä ja sossu ja oikeuslaitos ovat tukemassa. Miehellä ei ole enää mitään oikeuksia!” Jarno puuskahtaa. Ellen, 45 oli toimitusjohtaja nousevassa internet-alan yrityksessä. Hänen yritysjohdossa tekemiensä päätökset paitsi etäännyttivät vakiintuneen käyttäjäkunnan, myös tahrivat yrityksen imagon. Liike-elämän seksismi tuli kuitenkin katkaisemaan Ellenin uran. ”Sain potkut, koska olen nainen.” hän kertoo. Ellen tuntee entisen työnantajansa tuottaman palvelun huonosti, mutta it-alalle juurtuneen seksismin valitettavan hyvin. Erityisen pahalta hänestä tuntuu se, että häntä itseään syyllistetään potkuistaan. ”Toimitusjohtajan työ on tasa-arvokysymys, eikä sillä pitäisi olla mitään tekemistä asiakkaiden kuuntelemisen kanssa.” Ellen selittää. Ollin, 29 vainoaminen alkoi nettikiusaamisena. Hänen facebookiin kirjoittamansa viesti oli päätynyt laajan nettihuomion kohteeksi, mikä sai aikaan rasistiksi haukkumista aina mediassa asti. Vainoaminen huipentui netissä sovittuun vihatapahtumaan, johon Ollia vainoamaan kokoontui viisitoista tuhatta ihmistä. Olli joutuu myös tosissaan pelkäämään työpaikkakiusaamista, sillä häntä vainoavaan nettikirjoitteluun ovat osallistuneet myös hänen työkaverinsa. ”Minua syytetään natsismista vain, koska käytän fasistista retoriikkaa ja osallistun kansallissosialistien tapahtumiin. Onneksi pomoni Juha sentään on puolellani.” Olli kertoo.